keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Hyvä sisko ja paha sisko, alkuvuoden liljakaksikko

Uusi vuosi, mutta melko pitkälti vanhat kujeet ainakin uudenvuodenlupausten suhteen, sillä vietin vuodenvaihteessa hääpäivää. Mietin jo etukäteen vaihtoehtoja tuoksuksi, joka juhlistaisi päivää ja josta myös mieheni pitäisi. Ehkä tuoksu, jota käytin ensimmäisillä trefeillämme (Lovely) tai joka minulla sattui olemaan kun hän kosi (Jeanne Lanvin), ensimmäinen jonka olen saanut mieheltäni lahjaksi (Versense) vai kenties jotain täysin uutta. Itse hääpäivästä ei jäänyt minkäänlaista tuoksumuistoa, koska vietin sen keuhkokuumen rajamailla. Budjettisyistä en ollut hankkinut häitä varten omaa tuoksua, joten senkin suhteen pohdinta täytyi aloittaa alusta. Lopulta mieheni tuli tietämättään valinneeksi tuoksun tämän vuoden hääpäiväksi. Sain häneltä kukkakimpun, jonka päätähtenä komeili valkoinen lilja, kukka jolla hän on muulloinkin minua hemmotellut. Olin sopivasti juuri lahjonut itseäni Guerlainin viimekesäisellä Aqua Allegorian jäsenellä Lys Soleialla (Thierry Wasser, 2012), joten pulma ratkesi keväisen lilja-tuoksun hyväksi.




Kokeilin Lys Soleiaa ensimmäisen kerran kesähelteillä, jolloin se ei tuntunut sopivan iholleni ollenkaan. Lilja ei ole tuoksuissa osanen josta en vaan voisi saada tarpeekseni, mutta jotain liljan tuoksuista kokoelmassani on aina ollut. Lilja on symboliikaltaan mielenkiintoinen ja vastakohtia täynnä. Samaan aikaan melko yleinen puutarhakukka ja eksoottinen kaunotar, kestävä arkinen maljakkokukka ja juhlakimppujen näyttävä kuningatar. Se sopii yhtä hyvin iloiseen perhejuhlaan morsiamen käteen kuin haudalle laskettavaksi. Liljaa löytyy useita eri lajikkeita, mikä tekee tuoksuun liittyvistä assosiaatioista vaihtelevia. Joillekin lilja voi olla räväkkä ja seksikäs makuuhuonetuoksu, kun taas toisille puhtaan viaton, vakava ja vähän pikkuvanha. Liljan kanssa voi kulkea koko päivän erilaisissa tunnelmissa. Se saa mielen joustavaksi ja ajatuksen kulkemaan. Siksi tykkään pitää kotona saatavilla jotain liljaista. Oikeastaan hyvin harvoin se on ollut hajuvesi, tavallisimmin minulla on ollut varastossani liljalta tuoksuvaa voidetta tai huonetuoksua.

Harvinaista kyllä, tällä hetkellä kokoelmaani kuuluu kaksi liljaa, joiden erilaisita persoonista pääsen nauttimaan. Olin miettinyt jonkinaikaa Penhaligon'sin Lily & Spicen (Mathilde Bijaoui, 2006) hankintaa kun sen tuotanto lopetettiin. Vaikka lopulta sain sen, aloin laiskasti etsiä myös helpommin saatavilla olevaa liljaa ja tartuin Lys Soleiaan uudelleen. Ja se tuoksuikin talvella täysin erilaiselta. Kesällä se tuntui liian makealta ja vaikka se ei olekaan vetinen tuoksu, jotain maatuvan lumpeen oloista siinä tuntui ihollani olevan. Kokeilu taisi jäädä yhteen kertaan. Vihreämpi ja raikkaampi Lily & Spice tuntui luontevammalta valinnalta kesäkuumalla. Lily & Spice on kilpasiskoaan huomattavasti kevyempi yhden kukan oodi ja säilyy iholla melko muuttumattomana kääntyen loppua kohden hieman voimakkaammin märän maan puoleen. Mausteisuus ei omalla ihollani nouse kovin voimakkaasti esiin, mutta pientä karheutta muuten niin viileään tuoksuun pippuri ja kevyt kuiskaus sahramia tuovat. Liljassa on tosin luonnostaankin ärhäkkä mausteinen vivahde, joten mausteiden lisääminen sen kylkeen tekee tuoksusta vain enemmän oikeaa liljaa muistuttavan. Lys Soleia ottaa sen sijaan lämpimämmän ja täyteläisemmän suunnan. Se on alkuun huumaavan voimakas. Liljaa säestää tuoksulle eksoottisen tunnun antava ylang ylang ja ripaus tuberosaa. Tuoksun lähes kermainen viettelevä tuoksu antaa ymmärtää, että kyseessä on täysin eri rotuinen lilja kuin pohjoisessa kasvava tosikko sisarensa. Tuoksussa on sanottu olevan rantaloman ja aurinkovoiteen tunnelmaa. Aurinkovoidetta en tunnusta, mutta kuumia öitä rantalomakohteissa voisin hyvinkin viettää. Lys Soleia on kaunisteltu muotokuva täydellisimmästä mainosliljasta eksoottisen kaunottaren korvan takana, kun taas Lily & Spice voisi yhtä hyvin olla se oman puutarhan kitukasvuinen yksilö. Vieläkään en laittaisi Lys Soleiaa kesän lämmittämälle iholle, mutta talven kevätpuoliskolle se tuo kaivattua auringonpaistetta ja jättää silti tilaa hengittää. Jos lilja olisi supersuosikkini, tässä olisivat "hyvä sisko" ja "paha sisko", joiden kanssa pärjäisi läpi vuoden missä tahansa mielialassa ja ilmastossa. Hääpäiväksi paha sisko oli oikein onnistunut valinta...




Tällä hetkellä elän seesteistä vaihetta molempien siskosten kanssa nauttien niiden erilaisista persoonista. Kaksikko on onnistunut nostamaan minut tunnelmaltaan raskaampien ja täyteläisten gourmandien syleilystä takaisin valon puolelle. Olen oikeastaan tykästynyt tähän viileään kaunottareen ja saatan hyvinkin kiinnittää siihen jatkossa enemmän huomiota kukkaistuoksuja testatessa. Ilo myös Lys Soleian kanssa voi kuitenkin olla lyhytaikainen. Jo nyt viidakosta on alkanut kuulua huolestuttavia ääniä. Olen huono seuraamaan tuoksumaailman uutisia, joten tieto käyttämieni tuoksujen lopettamisesta saavuttaa minut yleensä siinä vaiheessa kun kaikki muutkin sen jo tietävät ja ovat jo varanneet omaa suosikkiaan riittävästi loppuelämäkseen. Tämä tietää yleensä paniikkia ja tarpeettoman suuren hinnan pulittamista tuoksusta. Lily & Spicea sain onneksi vielä jopa ovh:ta edullisemmin yhden pullon ja sen täytyy nyt riittää. Lys Soleian suhteen olen kuitenkin valmiustilassa, sillä Aqua Allegoria -sarja on tuulinen paikka mille tahansa tuoksulle. Sarjaan lanseerataan vauhdilla uutta ja suunnilleen yhtä nopeasti tuoksut saavat kenkää seuraavan vuoden uutuuksien tieltä. Etukäteen niitä ei mainita limited editioneiksi, mutta toistaiseksi vain muutama tuoksu on saanut pysyvän paikan. Kaikista lanseeratuista vain osa on koskaan päätynyt Suomen markkinoille, joten sarjan laajuus ja luonne voivat olla monille mysteerejä. Alunperin sarja oli tarkoitettu Guerlainin edullisemmaksi ja kevyemmäksi osaksi, joka saattaisi houkuttaa asiakkaaksi nuorempaa talon tuhdimpien tuoksujen traumatisoimaa väkeä. Aqua Allegorian tuoksuilla on maine laadukkaina, yksinkertaisina, kevyinä, raikkaina ja joskus jopa kokeellisina kukkais-yrtti tuoksuina. Ne ovat olleet myös muihin hajuvesiin verrattuna edulliusempia, mutta ainakin Suomen markkinoilla raja on vähitellen hämärtynyt. Ymmärtääkseni Lys Soleia on menestynyt hyvin ja sitä on kiitelty onnistuneena vetona viimeisimpien vuosien Guerlaineihin verrattuna. Vaikuttaisi olevan siis toivoa, että tuoksu näkisi vielä ainakin seuraavan kevätsesongin. En kuitenkaan tuudittaudu liikaa lintukotooni ja harkitsen vakavasti jo nyt varapullon hankintaa. Voi olla, että muuten saan vuoden päästä etsiä jälleen uutta liljaa kokoelmaani.



1 kommentti:

  1. Oletko testannut jo Mallen Lys Mediterraneen? Se on lähisukua Lys Soleialle. T. Eeva

    VastaaPoista